Ulkoseinien muuraus enintään 30 cm paksuiksi

Ulkoseinät kantavat välipohjat ja katon. Samalla ne suojaavat taloa kylmältä, kosteudelta ja melulta. Siksi niitä ei muurata silmämääräisesti vaan suunnitelmien mukaan. Suunnittelija määrittää materiaalin, seinän paksuuden, aukkojen ja aukkopalkkien paikat sekä rengaspalkin. Rakennesuunnittelija tarkistaa, että seinä kestää sille tulevat kuormat.

Enintään 30 cm paksusta seinästä on hyvä tietää yksi asia: se ei yksinään yleensä riitä nykyisiin lämmöneristysvaatimuksiin. Käytännössä sen ulkopintaan tehdään lähes aina lisäeristys, esimerkiksi eristerappaus tai tuulettuva julkisivu eristeineen. Yksikerroksinen, eristämätön muuraus tehdään selvästi paksummista harkoista.

Jos asut taloyhtiössä, ulkoseinät ovat yleensä yhtiön kunnossapitovastuulla. Kaikki ulkoseinään kohdistuvat muutokset on silloin sovittava etukäteen isännöitsijän kanssa, ja yhtiö pyytää tavallisesti kirjallisen muutostyöilmoituksen.

Tällä sivulla esitellään kolme muurausvaihtoehtoa. Työvaiheet ovat samankaltaisia, ero on materiaalissa, laastissa ja työn nopeudessa. Suomessa käytetään lisäksi paljon kevytsora- ja betoniharkkoja, joiden muuraus noudattaa samoja perusperiaatteita.

Perinteinen poltettu tiili

Pieni koko, muurataan tavallisella muurauslaastilla sekä vaaka- että pystysaumoihin. Työ etenee hitaammin, koska neliömetriin tarvitaan paljon kappaleita. Nykyään tiiltä käytetään lähinnä korjauskohteissa, vanhan muurauksen täydentämisessä, hormeissa ja pienissä rakenteissa, harvemmin kokonaisen uudisrakennuksen ulkoseinissä.

Keraamiset suurharkot (esimerkiksi Porotherm)

Suurikokoisia, poltettuja reikäharkkoja, joissa on ponttiliitos. Siksi pystysaumoja ei laastita. Harkkoja on kahta tyyppiä:

• Hiomattomat harkot muurataan tavalliseen tai lämpöä eristävään laastiin, ja sauman paksuus on noin senttimetrin luokkaa
• Hiotut harkot ovat korkeudeltaan tarkkoja, ja ne muurataan ohutsaumalaastilla tai järjestelmään kuuluvalla muurausvaahdolla valmistajan ohjeen mukaan

Poltettu keraaminen materiaali varaa hyvin lämpöä, on lujaa ja pitää kiinnikkeet hyvin.

Kevytbetoniharkot (esimerkiksi Ytong)

Kevyitä ja mittatarkkoja harkkoja, jotka liimataan ohutsaumalaastilla. Niitä on helppo sahata ja hioa, joten nurkat ja aukot syntyvät nopeasti. Ulkoseiniin käytetään suunnitelmissa määritellyn lujuuden harkkoja, ei väliseinäharkkoja. Kevytbetoni imee vettä, joten muuraus on suojattava pitkältä sateelta, ja raskaat kiinnitykset tehdään kevytbetoniin tarkoitetuilla kiinnikkeillä.

Materiaalin valinnan ratkaisevat ennen kaikkea suunnitelmat: kuormat, lämmöneristys, ääneneristys ja liittymät muihin rakenteisiin. Eri järjestelmiä ei kannata yhdistää samaan seinään ilman suunnittelijan hyväksyntää.

1. Alustan tarkistus. Laatan tai välipohjan on oltava luja, puhdas ja suunnilleen vaakasuora. Muurari mittaa korkeuserot ja merkitsee seinälinjat suunnitelmien mukaan.
2. Kosteuskatko. Ulkoseinien alle laatan päälle asennetaan vaakasuora kosteuskatko, esimerkiksi bitumikermikaista, jotta kosteus ei nouse kapillaarisesti muuraukseen.
3. Ensimmäinen kerros. Ensimmäinen harkkokerros muurataan sementtilaastiin, joka tasaa alustan epätasaisuudet. Tarkoissa järjestelmissä käytetään tasauslaastia ja vaaituslaitetta. Tässä jokainen millimetri ratkaisee, koska ensimmäisen kerroksen virhettä ei myöhemmin enää korjata.
4. Seuraavat kerrokset. Harkot muurataan limittäin, eli pystysaumat siirtyvät alemman kerroksen saumoihin nähden. Nurkat ja seinien liittymät tehdään järjestelmän mukaisella sidoksella. Muurari tarkistaa koko ajan seinän pystysuoruuden, tasaisuuden ja kerroskorkeudet.
5. Aukot ja aukkopalkit. Ikkuna- ja oviaukot jätetään tarkasti suunnitelmien mukaisiin kohtiin, ja niiden päälle asennetaan aukkopalkit riittävällä tukipituudella. Myöhemmin kantavaan seinään tehtävä uusi aukko on aina rakenteellinen muutos.
6. Sovitepalat. Aukkojen reunojen ja välipohjan alla tarvittavat sovitepalat sahataan, niitä ei lohkota vasaralla. Pienet paikkaukset ja saumojen täytöt tehdään heti muurauksen aikana.
7. Rengaspalkki. Valmiin muurauksen päälle tehdään rengaspalkki, joka sitoo seinät yhteen ja jakaa välipohjan kuorman. Palkin ulkopinta eristetään yleensä, jotta siihen ei synny kylmäsiltaa.
8. Kovettuminen ja suojaus. Muuraus suojataan sateelta, pakkaselta ja voimakkaalta auringolta, kunnes laasti on saavuttanut lujuutensa. Kovettumisaika riippuu laastista ja säästä, joten noudata valmistajan ohjeita.

Muurauksen työläys ja samalla hinta vaihtelevat paljon kohteesta toiseen. Työtä helpottavat:

• Tasainen, tarkasti valettu alusta
• Yksinkertainen pohjamuoto ja pitkät suorat seinät
• Suurikokoiset harkot ja ohutsaumalaasti
• Hyvä pääsy nosturille tai kuljetuskärrylle ja tilaa materiaalien varastointiin

Työtä hidastavat puolestaan:

• Paljon nurkkia, kaaria, vinoja seiniä ja pieniä aukkoja
• Epätasainen laatta, jota joudutaan tasaamaan ensimmäisessä kerroksessa
• Korkeat seinät, joiden muuraamiseen tarvitaan telineet
• Pienet tiilet, jotka tarkoittavat enemmän kappaleita ja enemmän laastia
• Liittyminen vanhaan muuraukseen korjauskohteessa
• Huono sää, jolloin työ keskeytetään ja muuraus peitetään, sekä talvityö, joka vaatii suojausta ja usein lämmitystä

Kantavien ulkoseinien muuraamista omin voimin ei suositella. Kyse on kantavasta rakenteesta, ja sen virheitä on vaikea korjata jälkikäteen.

• Huolimattomasti tehty ensimmäinen kerros. Epätasaisuuksia tasataan silloin paksummalla laastilla ylemmissä kerroksissa, mikä vie ohutsaumajärjestelmästä mittatarkkuuden hyödyn.
• Puuttuva tai vaurioitunut kosteuskatko. Seinän alaosan kostuminen on myöhemmin hyvin vaikea korjata.
• Puutteellinen limitys. Päällekkäiset pystysaumat heikentävät seinää ja voivat aiheuttaa halkeamia.
• Väärä laasti. Tavallinen muurauslaasti hiotuissa harkoissa tai pelkkinä raitoina levitetty ohutsaumalaasti heikentävät sekä lujuutta että lämmöneristystä.
• Liian lyhyt aukkopalkin tukipituus. Ikkunoiden yläpuolelle ilmestyy myöhemmin halkeamia.
• Vasaralla lohkotut sovitepalat. Syntyy suuria, laastilla täytettyjä rakoja, eli kylmäsiltoja.
• Muuraus jätetään talveksi suojaamatta. Kastuneet harkot ja jäätynyt laasti heikentävät seinän laatua.

Ennen kuin rakentaminen jatkuu rengaspalkilla ja välipohjalla, käy muuraus läpi muurarin tai valvojan kanssa:

• Seinälinjat, paksuudet ja aukkojen paikat vastaavat suunnitelmia
• Ulkoseinien alla on ehjä vaakasuora kosteuskatko
• Seinät ovat pystysuorat ja tasaiset, tarkista vesivaa'alla ja pitkällä oikolaudalla
• Kerrokset ovat vaakasuoria ja pystysaumat oikein limitetty
• Nurkat ja seinien liittymät on sidottu järjestelmän mukaisesti
• Aukkopalkit on asennettu oikein ja niillä on riittävä tukipituus
• Muurauksessa ei ole suuria rakoja, rikkinäisiä harkkoja tai täyttämättömiä kohtia
• Laasti on valmistajan järjestelmän mukainen ja saumat ovat täynnä
• Muuraus on suojattu sateelta ja pakkaselta
• Materiaalien ja järjestelmien tuotetiedot on luovutettu rakennuksen asiakirjoihin