Rakennustöiden hinnasto: Muurattujen väliseinien verkotus
Syöttäkää määrät, niin hinta päivittyy heti. Hintataso: Suomi. Voitte muokata hintoja omassa hinnastossanne.
Kaikki ilmoitetut hinnat ovat ilman arvonlisäveroa (alv 0 %). Työn hinta sisältää vain työn. Hinta tarvikkeineen sisältää lisäksi apumateriaalit (kiinnityslaasti, pohjuste, kitit, kiinnitystarvikkeet). Seinä- ja lattialaatat, lattiapäällysteet, maalin ja saniteettikalusteet asiakas valitsee ja ostaa itse, eivätkä ne sisälly hintaan.
| Nimike | Yksikkö | Hinta / yksikkö | Määrä | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
Muuraukset hinta | ||||
| Verkkovahvistus sisämuurauksiin | m² | 19,20 € / m² | m² | syöttäkää määrä- |
| Väliseinän muuraus, paksuus enintään 12,5 cm (tiili/Ytong) | m² | 31,75 € / m² | m² | syöttäkää määrä- |
| Seinien muuraus, paksuus enintään 30 cm (Porotherm, Ytong) | m² | 41,75 € / m² | m² | syöttäkää määrä- |
| Seinä- ja lattiaprimerointi | m² | 3,15 € / m² | m² | syöttäkää määrä- |
| Seinän korjaus (Rimano, Rotband) | m² | m² | - | |
| Seinien pohjarappaus (täyttörappaus) | m² | m² | - | |
| Hienokalkkisementtirappaus (Feinputz) | m² | 15,85 € / m² | m² | syöttäkää määrä- |
| Stukkorappaus | m² | 15,85 € / m² | m² | syöttäkää määrä- |
| Konerappaus (kalkkisementti) | m² | m² | - | |
| Kipsi- / tasoiterappaus | m² | 20,05 € / m² | m² | syöttäkää määrä- |
| Ulkoseinien rappaukset | m² | 25,90 € / m² | m² | syöttäkää määrä- |
| Aukon ylityspalkin asennus | kpl | 41,75 € / kpl | kpl | syöttäkää määrä- |
| Aukkojen muuraus umpeen | m² | 41,75 € / m² | m² | syöttäkää määrä- |
| Savupiipun rakentaminen (samotti + keraaminen vuoraus) | jm | jm | - | |
| Schiedel-tyyppisen savupiipun rakentaminen | jm | jm | - | |
| Ulkoseinän rakentaminen max. 30 cm paksuus | m² | 41,75 € / m² | m² | syöttäkää määrä- |
| Kantavan ulkoseinän rakentaminen | m³ | 108,55 € / m³ | m³ | syöttäkää määrä- |
| Ei-kantavan ulkoseinän rakentaminen | m² | 41,75 € / m² | m² | syöttäkää määrä- |
Mitä verkotus on ja milloin sitä kannattaa käyttää
Verkotuksessa ohueen verkotuslaasti- tai tasoitekerrokseen painetaan lasikuituverkko, jota kutsutaan myös raappaus- tai rappausverkoksi. Verkko toimii raudoitteena. Se jakaa pinnan jännitykset ja vähentää hiushalkeamia. Verkotusta tarvitaan useimmiten uudisrakennuksessa tai remontissa, kun väliseinät on muurattu ja ne aiotaan tasoittaa, rapata tai maalata. Työ kuuluu osaksi laajempaa kokonaisuutta, joka on esitelty sivulla muuraustyöt ja väliseinät.
Verkotus ei ole valmis pinta. Se on välikerros, joka antaa lujan ja yhtenäisen alustan. Sen päälle tulee hienotasoite, rappaus, maali tai laatoitus. Kaikki väliseinät eivät tarvitse verkkoa koko pinnalle. Joissakin tilanteissa halkeamien riski kuitenkin kasvaa selvästi, ja silloin verkotus kannattaa:
- uudisrakennus: muuraus ja laasti kuivuvat ensimmäisten kuukausien aikana ja kutistuvat hieman. Rakennus painuu, ja välipohjat taipuvat kuormituksen alla vähitellen. Väliseinät liikkuvat siksi enemmän kuin vanhassa talossa,
- eri materiaalien yhdistelmä: kun tiili kohtaa kevytbetonin tai muuraus betonipilarin tai palkin, jokainen materiaali käyttäytyy lämpötilan ja kosteuden muuttuessa eri tavalla. Liitoskohtaan syntyy siksi usein halkeama. Sama koskee kohtia, joissa väliseinä liittyy hormiin, esimerkiksi kun tehdään Schiedel-tyyppisen hormin muuraus,
- suuret pinnat ja ohuet väliseinät: pitkä ja ohut seinä taipuu helpommin, ja sen pinta halkeilee herkemmin,
- remontti: vanha väliseinä, jonka pinta on luja mutta epätasainen tai halkeillut, saa verkotuksella yhtenäisen alustan,
- aukkojen ympäristö: ovien ja kulkuaukkojen kulmiin halkeamat ilmestyvät ensimmäisenä. Siksi verkko asennetaan näihin kohtiin silloinkin, kun muuta seinää ei verkoteta.
Kun väliseinien muuraus enintään 12,5 cm (tiili/kevytbetoni) tehdään tarkkamittaisista harkoista ohutsaumamenetelmällä, verkotus tehdään usein osana ohutrappausta tai tasoitusta perinteisen rappauksen sijaan. Paksussa kalkkisementtirappauksessa verkko upotetaan rappauksen pintakerroksiin, tai vain riskikohdat vahvistetaan.
Mitä tekijän kanssa kannattaa sopia etukäteen
Useimmat erimielisyydet syntyvät siitä, että asioita ei ole sovittu etukäteen. Kannattaa selvittää ainakin seuraavat:
- koko pinta vai vain riskikohdat: yhdestä materiaalista muuratussa uudessa seinässä riittää joskus aukkojen kulmien ja materiaalien liitosten vahvistus. Ohuissa ja pitkissä seinissä sekä uudisrakennuksessa valitaan useammin koko pinta,
- mitä pintaan tulee: maalattavalle, rapattavalle ja kylpyhuoneen tai keittiön laatoitettavalle seinälle valitaan eri työtapa ja materiaali,
- kuka tekee seuraavan kerroksen: jos hienotasoituksen tai maalauksen tekee toinen tekijä, hänen on tiedettävä, mitä materiaalia alla on ja milloin työtä voi jatkaa,
- ulkonurkat ja reunat: asennetaanko väliseinien ulkonurkkiin ja aukkojen pieliin verkolliset kulmalistat ja sisältyvätkö ne hintaan,
- miten mitataan: vähennetäänkö aukot ja lasketaanko kulmien vinot verkkokaistat, liitosten kaistat ja kulmalistat erikseen, esimerkiksi kappaleina tai juoksumetreinä.
Verkotuksen työvaiheet
Lopputuloksen laatu ratkeaa jo muurausvaiheessa. Jos seinä on vino tai saumoista pursuaa laastia, verkotus ei peitä sitä, vaan toistaa sen pinnassa. Varsinainen työ etenee näin:
- Alustan valmistelu: pinnasta poistetaan pöly, laastinjäänteet ja rasva. Suuremmat epätasaisuudet ja lohkeamat täytetään ja tasoitetaan etukäteen.
- Pohjustus: imukykyinen alusta, tyypillisesti kevytbetoni, käsitellään pohjusteella. Tasoite ei silloin kuivu liian nopeasti ja tarttuu hyvin. Pohjuste kuivuu yleensä muutamassa tunnissa, tarkka aika on valmistajan ohjeessa.
- Nurkat ja reunat: väliseinien ulkonurkkiin ja aukkojen pieliin upotetaan tasoitteeseen verkolliset kulmalistat. Reunasta tulee suora ja iskuja kestävä.
- Riskikohtien vahvistus: aukkojen kulmiin asennetaan vinottain verkkokaistat. Eri materiaalien liitokseen asennetaan kaista, joka ulottuu liitoksen molemmille puolille.
- Ensimmäinen kerros: seinään levitetään verkotuslaastia tai -tasoitetta noin verkon levyiselle kaistalle. Paksummissa kerroksissa käytetään hammaslastaa, ohuissa sisätasoitteissa levitys tehdään usein sileällä teräslastalla.
- Verkon upotus: verkko asetetaan ylhäältä alaspäin ja painetaan lastalla tuoreeseen tasoitteeseen keskeltä reunoja kohti ilman ryppyjä ja ilmakuplia. Vierekkäiset kaistat limitetään noin 10 cm.
- Toinen kerros: ensimmäisen kerroksen ollessa vielä märkä levitetään uusi ohut kerros. Se peittää verkon kokonaan ja tasoittaa pinnan. Verkotetun kerroksen kokonaispaksuus on tavallisesti noin 2-4 mm.
- Kuivuminen: seinän kuivumisaika riippuu kerrospaksuudesta sekä huoneen lämpötilasta ja kosteudesta. Ellei valmistaja toisin ilmoita, nyrkkisääntönä on noin vuorokausi kutakin millimetriä kohti. Vasta sen jälkeen tehdään hienotasoitus, rappaus tai maalaus valmistajan ohjeiden mukaan.
Tärkeä yksityiskohta: verkko kuuluu tasoitteen sisään, ei suoraan muurauksen pintaan. Yleensä se sijoittuu kerroksen keskelle tai ulompaan kolmannekseen, tarkka sijainti on järjestelmän teknisessä tiedotteessa. Jos verkko liimataan paljaaseen seinään ja tasoite levitetään vain päälle, raudoitus ei juuri toimi.
Millaista verkkoa ja tasoitetta seinissä käytetään
Sisätilojen väliseinissä käytetään alkalinkestävällä pinnoitteella käsiteltyä lasikuituverkkoa. Sementti- ja kalkkipohjaiset laastit ja tasoitteet ovat emäksisiä, ja käsittelemätön lasikuitu menettäisi niissä vähitellen lujuutensa. Tavallisesti käytetään neliöpainoltaan noin 145-160 g/m² verkkoa, eli samaa kuin julkisivujen rappauksessa. Sisäseinissä valitaan joskus myös kevyempi verkko. Ratkaiseva on kuitenkin tasoitteen valmistajan suositus.
Verkotuslaastin tai -tasoitteen on oltava tarkoitettu raudoitusverkon upottamiseen ja sopiva kyseiselle alustalle. Kylpyhuoneeseen ja keittiöön, joihin tulee laatoitus, valitaan kosteutta kestävä materiaali. Laattalaastin valmistajan on hyväksyttävä se laatoitusalustaksi. Kannattaa pysyä yhdessä järjestelmässä pohjusteesta pintakerrokseen asti, jotta kerrokset sopivat yhteen.
Jos materiaalit hankitaan itse, kannattaa tarkistaa pakkaus tai tekninen tiedote. Verkon on oltava tarkoitettu laasteihin ja tasoitteisiin ja alkalinkestävä, ja tasoitteen nimenomaan verkon upottamiseen. Halpa käsittelemätön verkko ei eroa ulkonäöltään, ero näkyy vasta vuosien päästä.
Väliseinien verkotuksen hinta neliömetriltä ja siihen vaikuttavat tekijät
Hinnaston ohjehinta työlle on 19,20 € neliömetriltä. Kohteen todellinen hinta voi poiketa tästä seuraavista syistä:
- alustan kunto: suora ja puhdas tarkkamittaharkoista muurattu seinä verkotetaan nopeasti, ja hinta pysyy haarukan alapäässä. Vino muuraus, puuttuvat saumat, pursuava laasti tai vanhan rappauksen jäänteet tarkoittavat enemmän esityötä. Se laskutetaan usein erikseen,
- aukkojen ja yksityiskohtien määrä: monet ovet, ulkonurkat, syvennykset ja sähkörasiat hidastavat työtä selvästi. Jokaisen kohdan ympärillä verkkoa on leikattava ja limitettävä huolellisesti,
- vain riskikohdat: kun vahvistetaan ainoastaan kulmat ja liitokset, työtä on kokonaisuutena vähemmän. Neliömetriä kohden se on kuitenkin hitaampaa, joten neliöhinta on korkeampi,
- seinien korkeus: tavallisessa huonekorkeudessa riittää matala työtaso. Korkeammat seinät vaativat telineet tai siirrettävät työtasot, ja neliöhinta nousee,
- materiaali: kosteutta kestävät tasoitteet ja laadukkaammat järjestelmätuotteet ovat kalliimpia kuin tavallinen tasoite. Merkitystä on myös sillä, hankkiiko materiaalit tekijä vai tilaaja,
- urakan koko: yksittäisen pienen seinän hintaan vaikuttavat matka, valmistelu ja työvälineiden puhdistus. Neliöhinta on siksi yleensä korkeampi kuin koko asunnossa tai talossa,
- liittyvät työt: pohjustus, suurempien epätasaisuuksien korjaus ja hienotasoitus voivat sisältyä tarjoukseen tai olla omina rivinään. Tarjouksia vertailtaessa kannattaa katsoa, mitä ne tarkalleen sisältävät.
Mitä työmaalla valmistellaan ennen verkotusta
Myös työmaan valmius vaikuttaa työn nopeuteen. Työ etenee nopeammin, kun:
- sähkö- ja vesiputkien urat on tehty, rasiat asennettu ja asennukset paikattu. Valmiiseen verkotukseen piikkaaminen rikkoo verkon, ja kohta on korjattava,
- työmaalla on vettä ja sähköä tasoitteen sekoittamista varten,
- huoneet on tyhjennetty ja seinien vieressä on tilaa ainakin työtasolle,
- huoneessa voidaan pitää tasainen lämpötila ja tuulettaa maltillisesti ilman vetoa. Valmistajat ilmoittavat yleensä käyttölämpötilaksi noin +5 °C:sta ylöspäin, ja parhaiten työ onnistuu normaalissa huonelämpötilassa,
- on sovittu, minne jätteet ja pakkaukset viedään.
Työtä pidentää puolestaan juuri muurattu ja vielä märkä seinä, jonka kuivumista on odotettava. Viivettä aiheuttavat myös kylmä ja lämmittämätön työmaa talvella, suora auringonpaiste suurista ikkunoista kesällä sekä muut tekijät, jotka piikkaavat tai pölyttävät samassa tilassa. Jokaisen kerroksen on kuivuttava, eikä sitä voi nopeuttaa.
Tyypilliset virheet ja miten ne näkyvät myöhemmin
Verkko ilman limitystä tai rakoja kaistojen välissä. Raudoittamattomaan saumaan ilmestyy myöhemmin suora halkeama, usein täsmälleen pystysuora kuin viivoittimella vedetty.
Verkko suoraan muurauksen pinnassa. Verkko ei ole ankkuroitunut tasoitemassaan, joten se ei pysty välittämään jännityksiä. Se irtoaa helposti tasoitteen mukana. Koputettaessa seinä voi kuulostaa ontolta, ja ajan myötä pintaa irtoaa suurempina paloina.
Läpikuultava verkko. Pintakerros on liian ohut. Maalauksen jälkeen verkon kuvio näkyy, erityisesti ikkunasta tulevassa sivuvalossa.
Rypyt ja kuplat. Ne syntyvät, kun verkkoa vedetään reunasta tai painetaan jo kuivuneeseen tasoitteeseen. Pintaan jää kohoumia ja niiden alle heikkoja kohtia, jotka voivat irrota.
Ovien vinot verkkokaistat puuttuvat. Aukon kulmasta lähtevä halkeama on käytännössä yksi yleisimmistä reklamaatioista. Se kulkee vinosti karmin kulmasta ylöspäin ja ilmestyy usein vasta muutaman kuukauden kuluttua.
Ulkonurkat ilman kulmalistaa. Reuna jää usein vinoksi ja kolhiintuu helposti huonekalun tai imurin osuessa siihen. Korjaus näkyy valmiissa maalipinnassa.
Työ kostealle seinälle tai sopimattomissa olosuhteissa. Muurauksen kosteus siirtyy tasoitteeseen ja seuraaviin kerroksiin, eikä tasoite kuivu kunnolla. Myöhemmin se näkyy pölyävänä pintana, tahroina, maalin hilseilynä tai halkeamina.
Verkko ei estä kaikkea. Väliseinän ja katon liitokseen syntyy halkeama usein siksi, että välipohja taipuu kuormituksen alla. Siihen kohtaan tehdään yleensä verkkoon luottamisen sijaan liikesauma tai joustava liitos. Jos seinään ilmestyy vinoja tai kasvavia halkeamia, kyse ei ole pinnan ongelmasta. Silloin kannattaa pyytää arvio rakennesuunnittelijalta.
Miten valmis työ tarkastetaan
Aukkojen kulmien vinot kaistat ja limitykset voi todeta vain ennen kuin ne peitetään seuraavalla kerroksella. Siksi työmaalla kannattaa käydä jo työn aikana. Seinää tarkastellaan viistossa valossa, esimerkiksi taskulamppu pintaa vasten. Näin näkyvät epätasaisuudet, jotka tavallisessa valossa jäävät huomaamatta.
Vastaanotossa tarkistetaan seuraavat asiat:
- verkko ei kuulu läpi eikä nouse pintaan missään kohdassa,
- pinnassa ei ole kuplia, ryppyjä eikä irtoavia kohtia,
- ovien ja kulkuaukkojen kulmissa on vinot verkkokaistat,
- eri materiaalien liitokset on peitetty verkolla, joka ulottuu molemmille puolille,
- ulkonurkat ja aukkojen pielet ovat suoria, ja niissä on kulmalista, jos siitä on sovittu,
- pinta on suora, eikä oikolautaa vasten näy selviä painaumia. Tasaisuusvaatimus kannattaa sopia urakkasopimuksessa SisäRYL:n tasaisuusluokkana, esimerkiksi ±3 mm kahden metrin mittauspituudella,
- rasioiden ympärykset on viimeistelty, eikä verkkoa ole leikattu niiden kohdalta liian lyhyeksi,
- koputettaessa seinä ei kuulosta ontolta,
- tekijä on kertonut, mitä materiaalia on käytetty ja milloin seuraavaa kerrosta voi tehdä.
Ohje itse tekevälle: pienen väliseinän verkotus
Verkotuksen voi tehdä myös itse, kun on kärsivällisyyttä ja käytössä matala, tukeva työtaso. Ensimmäiseksi kohteeksi kannattaa valita pieni seinä, esimerkiksi varastossa. Työvaiheet ovat samat kuin edellä kuvatut. Itse tekevälle tärkeimpiä ovat seuraavat käytännön asiat:
- Työvälineet varataan valmiiksi: sileä teräslasta, tasoitteesta riippuen myös hammaslasta, porakoneen sekoitinvispilä, ämpäri, terävä veitsi tai sakset sekä pitkä oikolauta suoruuden tarkistamiseen.
- Koko verkko leikataan etukäteen. Kaistat tehdään hieman seinän korkeutta pidemmiksi ja pienet palat aukkojen kulmiin, jotta levitetty tasoite ei jää odottamaan.
- Tasoitetta sekoitetaan pieninä erinä, jotka ehditään käyttää ennen kuin se alkaa kovettua.
- Työ aloitetaan huoneen nurkasta tai oven vierestä ja jatketaan yhteen suuntaan hyppimättä seinällä paikasta toiseen.
- Pistorasioiden ja kytkimien kohdalla rasiat peitetään verkolla, ja verkko leikataan auki vasta upotuksen jälkeen, jotta rasian ympärille ei jää rakoa.
- Katon ja lattian rajassa ylimääräinen verkko leikataan vasta, kun tasoite alkaa kovettua ja muuttuu mattapintaiseksi. Pehmeästä tasoitteesta verkko repeäisi irti.
- Työvälineet ja ämpäri pestään heti työn jälkeen, sillä kuivunut tasoite irtoaa huonosti.
Jos uria tehtäessä tai vanhaa rappausta poistettaessa tullaan sähköjohtoon, työ on keskeytettävä. Sähköasennuksiin saa puuttua vain siihen pätevä sähköalan ammattilainen. Kun asuntoon tehdään uusia sähköasennuksia tai muutostöitä, sähköurakoitsijalta kannattaa aina pyytää käyttöönottotarkastuspöytäkirja. Kerrostalohuoneistossa remontista kannattaa ilmoittaa isännöitsijälle tai taloyhtiölle etukäteen, erityisesti meluisista esitöistä. Jos verkotettava seinä on tarkoitus myöhemmin rapata paksummin, siitä kerrotaan tarkemmin sivulla seinien rappaus (karkearappaus).
Usein kysytyt kysymykset
Hinnaston ohjehinta työlle on 19,20 € neliömetriltä. Lopulliseen hintaan vaikuttavat hintaosiossa kuvatut tekijät, erityisesti muurauksen kunto ja aukkojen ympärillä olevien yksityiskohtien määrä.
Ei aina. Sitä suositellaan erityisesti uudisrakennuksissa, eri materiaalien yhdistelmissä, ohuissa ja pitkissä seinissä sekä halkeilleiden pintojen korjauksessa. Aukkojen kulmat vahvistetaan kuitenkin lähes aina.
Varsinainen työ tavallisessa huoneessa kestää yleensä päivästä kahteen. Lisäksi on varattava aikaa pohjusteen ja tasoitteen kuivumiselle. Se riippuu kerrospaksuudesta ja huoneen olosuhteista.
Se riippuu järjestelmästä ja siitä, kuinka sileä pinta halutaan. Ohutrappausjärjestelmissä maalataan usein suoraan toisen, hyvin sileäksi hiotun kerroksen päälle, jos valmistaja sen teknisessä tiedotteessa sallii. Täysin sileää seinää tai kiiltävämpää maalia varten tehdään vielä hienotasoitus ja vasta sitten maalaus.
Se vähentää pinnan hiushalkeamia selvästi. Rakenteiden liikkeitä, kuten välipohjan taipumista tai perustusten painumista, se ei kuitenkaan pysäytä. Tällaiset halkeamat korjataan niiden syystä lähtien, ei pelkästään pinnasta.
Voi, jos tasoite kestää kosteutta ja laattalaastin valmistaja hyväksyy sen alustaksi. Märkätilassa, kuten suihkun ja kylpyammeen alueella, laatoituksen alle tehdään lisäksi vedeneristys kosteusasetuksen 782/2017 mukaisesti.
Pienessä seinässä onnistuu, kun limitykset tehdään oikein ja verkko painetaan tuoreeseen tasoitteeseen. Suurissa pinnoissa, korkeissa seinissä ja täysin sileässä kiiltävälle maalille tarkoitetussa pinnassa ammattilaisen kokemus näkyy yleensä lopputuloksessa.
Liittyvät työt
Näin muurataan enintään 12,5 cm paksu väliseinä tiilestä tai kevytbetonista, miten materiaali valitaan ja miten valmis seinä tarkistetaan.
Näin seinä karkearapataan käsin tai koneella, mikä tekee työstä helpompaa tai vaativampaa ja miten tarkistat valmiin pinnan.
Näin Schiedel-tyyppinen järjestelmähormi keraamisella sisäputkella muurataan, mikä vaikuttaa työn vaativuuteen ja miten valmis hormi tarkistetaan.
Näin hormi muurataan samottitiilistä ja keraamisesta putkesta. Lue, mikä tekee työstä vaativan, mitkä virheet ovat tyypillisiä ja miten tarkistat työn.
Milloin riittää pieni paikkaus kipsilaastilla ja milloin tarvitaan kalkkisementtilaastia. Työvaiheet, yleiset virheet ja valmiin työn tarkistus.
Näin kalkkisementtinen hienorappaus tehdään sisällä ja ulkona. Mihin alustaan se sopii, tyypilliset virheet ja valmiin työn tarkastus.
Blog
Hinnoittele koko projekti, ei vain yhtä työtä
Valitsette työt kaikilta ammattialoilta, ja NUMIQ kokoaa niistä hinta-arvion omaan projektiinne tai tarjouksen asiakkaallenne.