Seinien rappaus (karkearappaus)

Rappauksen laatu ratkeaa jo ennen ensimmäistä laastilastia. Tavallinen työjärjestys on tämä:

1. Alustan valmistelu: seinän pitää olla luja ja puhdas, eikä siinä saa olla pölyä, rasvaa tai irtoavaa ainesta. Vanhasta seinästä naputellaan pois kaikki heikosti kiinni oleva, ja isommat kolot täytetään etukäteen.
2. Tartuntarappaus tai pohjustus: sileälle betonille roiskitaan ohut sementtipitoinen tartuntarappaus, joka tekee pintaan karhean "hampaan". Hyvin imevälle alustalle, esimerkiksi kevytbetonille, käytetään pohjustetta tai tartuntalaastia laastinvalmistajan ohjeen mukaan. Silloin alusta ei ime laastista vettä liian nopeasti.
3. Rappauslistojen asennus: seinään kiinnitetään rappauslistat, jotka määräävät pinnan suoruuden ja rappauksen paksuuden. Ulkonurkkiin tulevat kulmalistat, jotta reunat ovat suorat ja kestävät kolhuja.
4. Laastin sekoitus: kuiva säkkilaasti sekoitetaan veteen tarkasti pakkauksen ohjeen mukaan. Jos laasti tehdään työmaalla itse, seossuhde valitaan käytön mukaan: enemmän sementtiä tarkoittaa lujempaa mutta huonommin hengittävää pintaa.
5. Laastin levitys: laasti heitetään seinään käsin muurauskauhalla tai ruiskutetaan rappauskoneella. Yksi kerros on yleensä noin 10 ja 20 millimetrin välillä. Paksumpi rappaus tehdään kahdessa kerroksessa, ja toinen kerros levitetään vasta, kun ensimmäinen on vähän jähmettynyt.
6. Oikaisu: listoja vasten nojaavalla oikolaudalla vedetään ylimääräinen laasti pois ja täytetään vajaat kohdat. Kun pinta on vetänyt, se hierretään joko karheaksi tai valmiiksi seuraavaa kerrosta varten.
7. Jälkihoito ja kuivuminen: rappauksen kuuluu kuivua rauhassa, ilman suoraa auringonpaistetta, pakkasta ja kovaa vetoa. Helteellä pintaa kostutetaan tarvittaessa kevyesti. Kuivumista ei kannata kiirehtiä lämpöpuhaltimilla, koska silloin pinta halkeilee.

Käsin rappaus sopii pienille pinnoille, korjauksiin ja seiniin, joissa on paljon ikkunapieliä, syvennyksiä ja nurkkia. Työ etenee hitaammin, mutta tekijä hallitsee jokaisen kohdan.

Konerappaus kannattaa koko talon ja isojen yhtenäisten pintojen kohdalla. Laastin koostumus pysyy tasaisempana ja työ etenee selvästi nopeammin. Koneelle tarvitaan kuitenkin tilaa, vesi- ja sähköliitäntä, ja ikkunat, ovet ja lattiat on suojattava huolellisesti.

Laastin valinnan ratkaisevat alusta ja käyttöpaikka:

• Asuinhuoneet: tavallinen kalkkisementtinen karkearappaus, jonka päälle tulee myöhemmin tasoite tai hienorappaus
• Kevytbetoni ja kevytharkot: näille materiaaleille tarkoitetut kevytrappauslaastit, jotta rappaus ei ole kovempi kuin muuri
• Kosteat kellarit ja vanha muuri: kosteiden seinien saneerausrappausjärjestelmät. Tavallinen laasti irtoaa märältä seinältä nopeasti, ja ensin kannattaa selvittää kosteuden syy
• Ulkoseinät ja sokkeli: säänkestävät ja roiskevettä kestävät laastit julkisivujärjestelmän valmistajan ohjeen mukaan

Kahdessa kohteessa, joissa on yhtä paljon seinäpintaa, työmäärä ja sitä kautta hinta voivat erota selvästi. Työtä helpottavat:

• Suora, tarkkuusharkoista muurattu seinä, jolle riittää ohuempi kerros
• Isot yhtenäiset seinät ilman montaa ikkunaa ja nurkkaa
• Esteetön pääsy kohteeseen sekä valmiina oleva vesi ja sähkö

Työtä hidastavat puolestaan:

• Vanha, vino tai kostea muuri, jota joudutaan oikaisemaan paksulla kerroksella
• Vanhan rappauksen poisto ja alustan korjaus
• Paljon pieliä, nurkkia ja sähköasentajan jättämiä uria
• Korkeat huoneet tai porraskäytävät, joissa tarvitaan teline
• Työ asutussa asunnossa, jossa kaikki on suojattava ja siivottava päivittäin

Jos asut kerrostalossa tai rivitalossa, sovi työajoista, purkujätteen poisviennistä ja yhteisten tilojen suojauksesta etukäteen isännöitsijän kanssa. Taloyhtiöt edellyttävät yleensä muutostyöilmoituksen ennen remonttia.

• Rappaus pölyiselle tai kuivalle alustalle: laasti ei tartu, ja ajan mittaan pinta alkaa kumista tai irtoaa.
• Tartuntarappaus jätetty pois betonilta: sileässä betonissa laastilla ei ole mihin tarttua.
• Liian paksu kerros kerralla: laasti valuu alas ja halkeilee kuivuessaan.
• Rappaus pakkasella tai paahteessa: kun lämpötila on suunnilleen alle +5 °C, laasti ei kovetu kunnolla, ja kuumalla se kuivuu liian nopeasti.
• Tasoite tai maali liian aikaisin: käytännössä näkee usein, että seuraava kerros levitetään vielä kostealle rappaukselle, ja muutaman viikon päästä pintaan tulee läikkiä tai halkeamia. Suuntaa antava nyrkkisääntö on noin vuorokausi kuivumista jokaista millimetriä kohden, tarkan ajan kertoo valmistaja.
• Raudoitusverkko puuttuu materiaalien rajasta: esimerkiksi tiilen ja betonipalkin saumaan syntyy lähes aina halkeama, jos rappauksessa ei ole verkkoa.

Pienen seinän teknisessä tilassa voit rapata itsekin, kunhan sinulla on vähän kärsivällisyyttä. Koko asuinkerrokseen tai julkisivuun kannattaa kutsua ammattilainen. Telineillä ja korkealla tehtävä työ kuuluu ammattilaisille. Sähkörasioiden siirrot ja muut sähkötyöt saa tehdä vain rekisteröity sähköurakoitsija.

1. Naputella irtonaiset kohdat pois ja harjata seinä pölystä.
2. Levittää betonille tartuntarappaus ja imevälle muurille pohjuste ohjeen mukaan.
3. Kiinnittää rappauslistat vesivaa'an avulla suoraan ja antaa niiden kiinnittyä.
4. Sekoittaa kuiva laasti veteen säkin ohjeen mukaan, vain sen verran kuin ehtii käyttää laastin työstöajan kuluessa.
5. Heittää laastia kauhalla seinään alhaalta ylöspäin pieni alue kerrallaan.
6. Vetää ylimääräinen laasti pois listoja vasten nojaavalla oikolaudalla ja täyttää vajaat kohdat.
7. Hiertää pinta, kun laasti on vetänyt.
8. Suojata rappaus vedolta ja pakkaselta ja antaa sen kuivua rauhassa.

• Pitkä oikolauta seinää vasten ei paljasta selviä kuoppia tai kumpuja, ja sallitun poikkeaman määrää sopimus tai siihen kirjattu laatuvaatimus
• Nurkat ja ikkunapielten reunat ovat suorat ja pystysuorat
• Koputtaessa rappaus ei kumise missään, sillä kumina kertoo irtoamisesta
• Pinnassa ei ole halkeamia, murenevia kohtia eikä epätasaisen kuivumisen läikkiä
• Rasioiden, putkien ja karmien ympärys on rapattu siististi loppuun
• Ikkunat, lattiat ja putket on puhdistettu laastista työn jälkeen