Schiedel-tyyppisen hormin muuraus

Schiedel-tyyppinen hormi rakentuu kolmesta kerroksesta, jotka sopivat tarkasti toisiinsa:

• ulkokuori hormiharkoista, yleensä kevytbetonia. Se kantaa koko hormin ja suojaa ympäristöä kuumuudelta,
• eriste kuoren ja sisäputken välissä. Se pitää savukaasut lämpiminä, jotta hormiin ei tiivisty kosteutta enempää kuin on pakko,
• keraaminen sisäputki, joka kestää kuumuutta, kosteutta ja savukaasujen happoja.

Lisäksi järjestelmään kuuluu erikoisosia. Alimpana on kondenssivesikuppi ja sen poistoliitäntä, sen yläpuolella nuohousluukullinen osa. Mukana ovat myös liitäntäkappale tulisijan tai kattilan savuputkelle sekä katon yläpuolinen pää, eli hormin hattu ja kansilaatta. Savuhormin rinnalle tehdään usein myös ilmanvaihtokanava.

1. Alustan tarkistus. Hormi on painava. Siksi sen täytyy seistä kantavan perustuksen tai sellaisen välipohjan päällä, joka on mitoitettu tälle kuormalle. Alustan pitää olla tasainen ja vaakasuora.
2. Alaosan asennus. Ensimmäinen harkko ladotaan laastiin tarkasti vatupassin mukaan. Jokainen pieni vino kasvaa korkeuden myötä, ja hormi alkaa kallistua.
3. Kondenssivesikuppi ja nuohousosa. Aivan alimmaksi asennetaan kondenssivesikuppi poistoineen ja sen päälle nuohousluukullinen osa. Näitä ei lisätä jälkikäteen, vaan ne asennetaan samassa järjestyksessä muiden osien kanssa.
4. Kuoren muuraus ja sisäputkien asennus. Harkot muurataan valmistajan suosittelemalla laastilla. Keraamiset sisäputket liitetään toisiinsa erityisellä haponkestävällä saumausmassalla. Ylimääräinen massa pyyhitään heti pois, jotta hormin sisään ei jää kohoumia. Eriste asennetaan järjestelmän ohjeen mukaan niin, että sisäputki pysyy keskellä.
5. Liitäntäkappale. Savuputken liitäntä asennetaan korkeudelle, joka vastaa tulisijaa tai kattilaa. Korkeus kannattaa mitata etukäteen, koska valmiin hormin poraaminen jälkikäteen on turha riski.
6. Läpiviennit välipohjissa ja katossa. Hormin ympärille jätetään valmistajan ilmoittama suojaetäisyys puupalkkeihin ja muihin palaviin materiaaleihin. Tätä väliä ei täytetä millään palavalla, ei myöskään tavallisella eristevillalla, ellei valmistaja sitä salli.
7. Hormin pää ja viimeistely. Katon yläpuolella hormi päätetään kansilaattaan. Ulkopuoli rapataan säänkestävällä julkisivurappauksella, verhoillaan tai siihen asennetaan valmis piippuelementti. Läpivienti pellitetään ja tiivistetään.

Miksi sisäputkea ei saa muurata kiinni kuoreen? Keraaminen putki laajenee lämmitettäessä. Jos sillä ei ole tilaa liikkua, kuori halkeilee. Siksi järjestelmässä putki on vapaasti tuettu ja sillä on liikkumavara, erityisesti kansilaatan kohdalla.

Järjestelmä valitaan sen mukaan, mitä hormiin liitetään:

• varaava takka, kamiina, saunan puukiuas tai puu- ja pellettikattila tarvitsevat hormin, joka kestää kuumat savukaasut ja nokipalon,
• öljykattiloiden ja muiden matalalämpöisten laitteiden savukaasut ovat viileämpiä ja kosteampia. Niihin tarvitaan usein kosteaan käyttöön tarkoitettu sisäputki tai laitevalmistajan ohjeen mukainen ratkaisu,
• kaksi tulisijaa, esimerkiksi takka ja kattila, tarvitsevat yleensä kaksi erillistä savukanavaa. Samaan kanavaan liittäminen onnistuu vain laskelmien perusteella.

Savukanavan halkaisijan ja hormin korkeuden määrittää suunnittelija tai nuohooja tulisijan tehon mukaan. Liian suuri kanava vetää yhtä huonosti kuin liian pieni.

Työn vaativuuteen ja sitä kautta hintaan vaikuttavat erityisesti:

• hormin korkeus ja kerrosten määrä, joiden läpi se kulkee,
• savukanavien määrä ja se, tehdäänkö mukaan ilmanvaihtokanava,
• onko kyse uudiskohteesta, jossa hormi on suunniteltu alusta asti, vai vanhasta talosta, jossa välipohjat ja katto täytyy avata,
• alustan kunto, jos tarvitaan uusi perustus tai välipohjan vahvistus,
• pääsy katolle ja telineiden tarve hormin pään muurauksessa,
• pään viimeistelytapa: rappaus, verhous tai valmis elementti,
• painavien harkkojen kuljetus ullakolle tai kapeista portaista.

Käytännössä eniten aikaa ei usein vie itse muuraus, vaan läpiviennit ristikoiden ja katon läpi. Niissä palkkeja joudutaan muokkaamaan ja katemateriaali tekemään uudelleen hormin ympäriltä.

Hormi liittyy suoraan paloturvallisuuteen, joten sitä ei kannata rakentaa arvaamalla. Jos asut taloyhtiössä, hormi koskee yhtiön rakenteita. Tee isännöitsijälle muutostyöilmoitus ennen kuin mitään avataan, ja sovi työstä taloyhtiön kanssa.

Ennen ensimmäistä lämmityskertaa pyydä nuohoojaa tarkistamaan valmis hormi. Hän näkee, onko kanava puhdas, vetääkö hormi ja ovatko liitännät kunnossa. Tulipalon sattuessa vakuutusyhtiö voi kysyä hormin kunnosta, joten nuohoojan kirjallinen raportti kannattaa säilyttää. Sähköliitännät saa tehdä vain rekisteröity sähköurakoitsija. Kaasulaitteiden liitännät kuuluvat pätevälle asentajalle. Jos haistat kaasua, poistu tilasta ja soita 112.

• alaosa ei ole vaakasuorassa, ja hormi kallistuu vähitellen,
• sisäputket on liitetty tavallisella laastilla haponkestävän massan sijaan,
• saumausmassaa on pursunut kanavan sisään, jolloin siihen tarttuu nokea,
• sisäputkelta puuttuu liikkumavara, se painaa kuorta ja kansilaatta halkeaa,
• puupalkit tai katon lisäeristys ulottuvat aivan hormiin kiinni ilman suojaetäisyyttä,
• hormi päättyy liian matalalle katon yläpuolella, joten se vetää huonosti ja tuulella savu kääntyy sisään,
• katon läpivienti on tiivistetty huonosti, ja vesi valuu ullakolle,
• kondenssiveden poisto puuttuu tai on jäänyt kytkemättä.

• hormi on pystysuorassa, minkä voit tarkistaa vatupassilla tai luotilangalla useasta kohdasta,
• nuohousluukulle pääsee helposti ja luukku tiivistyy hyvin,
• kondenssivesikuppi on paikallaan ja poisto on kytketty,
• liitäntäkappale on tulisijaan sopivalla korkeudella,
• välipohjissa ja ristikoissa ei ole palavia materiaaleja valmistajan sallimaa lähempänä,
• hormin pää on riittävän korkealla katon yläpuolella ja kansilaatta on ehjä,
• katon läpivienti on pellitetty eikä vuoda,
• pään rappaus tai verhous on yhtenäinen ja halkeamaton,
• sinulla on asiakirjat käytetystä järjestelmästä ja nuohoojan raportti hormin tarkistuksesta.