Aidan ulokevarsien asennus

Ulokevarsi pitää muutaman rivin lankaa aidan yläreunan yläpuolella. Yleensä varsi on kallistettu, usein noin 45 asteen kulmaan. Miksi juuri vinoon? Kun joku tarttuu aidan yläreunaan, lanka on suoraan pään yläpuolella tai kasvojen edessä, eikä aidan yli pääse heilauttamaan itseään luontevasti. Ulokevarsi siis korottaa aitaa ja vaikeuttaa samalla liikkumista sen yli.

Ulokevarret toimivat silloin, kun aita on muuten kunnossa mutta ei yksin riitä. Jos tolpat ovat vinossa, ruosteessa tai heiluvat maassa, ulokevarsi ei korjaa ongelmaa. Kireä lanka kuormittaa tolppia lisää. Siksi aita korjataan ensin. Suomessa tolppien liikkumisen syy on usein routa. Jos tolpat on alun perin asennettu liian matalalle, ne nousevat ja kallistuvat talvi talvelta.

Ulokevarsia on eri muotoisia, ja ne kiinnitetään eri tavoin. Valintaan vaikuttavat eniten tolpan profiili ja se, kumpaan suuntaan suojaus halutaan.

• Suora ulokevarsi jatkaa tolppaa pystysuoraan ylöspäin. Se vain korottaa aitaa ja sopii paikkoihin, joissa mikään ei saa ulottua tontin rajan yli
• Yksipuolinen vino ulokevarsi kallistuu ulos tai sisään päin. Se on tavallisin ratkaisu tontin ympäri kulkevissa aidoissa
• Kaksipuolinen Y-mallinen ulokevarsi suojaa molempiin suuntiin. Sitä käytetään lähinnä alueilla, joilta ei saa päästä myöskään ulos
• Tolpan sisään työnnettävä ulokevarsi asetetaan tolpan yläpäähän hatun tilalle. Pantakiinnitteinen ulokevarsi kiristetään pyöreän tolpan ympärille. Ruuvikiinnitteinen ulokevarsi kiinnitetään nelikulmaiseen profiiliin tai muurattuun pilariin

Langaksi on kaksi vaihtoehtoa. Piikkilanka riittää tavalliseen suojaukseen, ja sen kanssa on helpompi työskennellä. Terälangassa on terävät, partaterän kaltaiset terät, ja se on usein kierretty spiraaliksi. Sen ohi on vaikeampi päästä, mutta sen käsittely on riskialtista. Terälanka sopii paremmin teollisuusalueille kuin kävelytien varteen, jota pitkin kulkee lapsia.

Sekä ulokevarsien että kiinnitystarvikkeiden kannattaa olla kuumasinkittyjä, tarvittaessa myös jauhemaalattuja aidan värisiksi. Sinkitsemättömät ruuvit alkavat muutaman talven jälkeen ruostua ja löystyä. Kosteat syksyt ja suolatut tiet nopeuttavat tätä.

Kun aita on jo olemassa, itse asennus vie yleensä vähemmän aikaa kuin valmistelut. Ammattilainen etenee tavallisesti näin:

1. Koko aita käydään läpi ja tolpat tarkistetaan: pysyvyys maassa, suoruus, ruoste ja yläpään kunto.
2. Löysät tai vaurioituneet tolpat korjataan tai vaihdetaan. Elementtiaidoissa elementtien kiinnikkeet kiristetään.
3. Ulokevarren malli valitaan tolpan profiilin mukaan, ja kallistuksen suunnasta sovitaan.
4. Tolppien yläpäiden yli vedetään linjanaru, ja sen avulla merkitään yhtenäinen asennuskorkeus.
5. Ulokevarret asennetaan työntämällä, pannalla kiristämällä tai ruuvaamalla. Muurattuun tai betoniseen pilariin porataan reiät ja käytetään sopivia ankkureita, usein kemiallisia ankkureita.
6. Asennuksen aikana tarkistetaan jatkuvasti, että kaikilla varsilla on sama kulma ja suunta. Liitokset kiristetään heti, ei vasta lopuksi.
7. Kannatinlangat vedetään paikoilleen, ankkuroidaan pää- ja kulmatolppiin ja kiristetään kiristimillä.
8. Piikki- tai terälanka kiinnitetään kannatinlankoihin ja ulokevarsiin sidelangalla tai valmistajan ohjeen mukaisella tavalla.
9. Lopuksi tarkistetaan kireys ja liitosten lujuus. Langan terävät päät taivutetaan tai suojataan.

Työ tehdään tikkailla aidan yläreunan yläpuolella, ja käsissä on terävää materiaalia. Siksi tässä kuvataan ammattilaisen työtapa eikä ohjetta omatoimiseen asennukseen. Ilman tukevia käsineitä, silmäsuojaimia ja toista henkilöä, joka pitää lankaa, haavat syntyvät hyvin helposti.

Helpointa on uusi elementtiaita, jossa on tukevat tolpat ja tasaiset välit ja jonka valmistaja myy ulokevarret juuri kyseiseen profiiliin. Silloin asennus etenee nopeasti ja lopputulos on suora.

Työtä pidentävät erityisesti:

• Vanha verkkoaita, jonka ruosteiset tai vinot tolpat on ensin tuettava
• Rinne tai epätasainen maasto, jossa ulokevarsien korkeus on sovitettava osuus kerrallaan
• Muuratut pilarit, joihin porataan ja ankkuroidaan, varsinkin jos harkot ovat onttoja
• Monet kulmat, taitteet ja portit, joissa lanka on päätettävä ja kiristettävä uudelleen
• Terälanka piikkilangan sijaan, koska sen kanssa on edettävä hitaammin ja varovaisemmin
• Hankala pääsy, esimerkiksi kun aidan toisella puolella on tiheä pensasaita tai jyrkkä rinne
• Talviasennus, jolloin jää, lumi ja kohmeiset sormet hidastavat työtä ja liukkaat tikkaat lisäävät riskiä

Jos aita on aivan tontin rajalla, ulospäin kallistettu ulokevarsi ulottuu naapurin puolelle tai kävelytien ylle. Käytännössä asia ratkaistaan yleensä sopimalla naapurin kanssa, valitsemalla suora ulokevarsi tai kallistamalla varret sisäänpäin. Sopimus kannattaa kirjata ylös, niin myöhemmin ei synny erimielisyyksiä. Jos aita kuuluu taloyhtiön tonttiin, aidan muutoksista päättää taloyhtiö. Ota ensin yhteyttä isännöitsijään, joka kertoo, tarvitaanko taloyhtiölle tehtävä muutostyöilmoitus.

Mieti myös, ketkä kulkevat aidan vierestä. Terälanka korkeudella, johon lapsi ylettyy, tai yleisen kävelytien yläpuolella voi vahingoittaa jotakuta, ja siitä voi seurata omistajalle ikävyyksiä.

• Ulokevarret asennetaan heikkoihin tai löysiin tolppiin, jotka alkavat kallistua langan vedossa
• Varret ovat eri korkeudella tai eri kulmassa, jolloin lanka ei kulje suorana ja aita näyttää huolimattomalta
• Lanka on liian löysällä ja roikkuu, tai se on kiristetty niin tiukalle, että se taivuttaa varsia ja kulmatolppia
• Pää- ja kulmatolpista puuttuu ankkurointi, vaikka niihin kohdistuu suurin veto
• Kiinnitystarvikkeet ovat sinkitsemättömiä ja ruostuvat nopeasti
• Muurattuun pilariin porataan liian lähelle reunaa, ja ankkuri lohkaisee palan muurausta
• Ulokevarret kallistetaan naapurin tontin puolelle sopimatta asiasta

Kävele vastaanoton yhteydessä aidan koko pituus ja tarkista:

• Kaikki ulokevarret ovat samalla korkeudella ja niillä on sama kulma ja suunta
• Varsi ei liiku eikä narise, kun painat sitä käsineellä reippaasti
• Ruuvit ja pannat on kiristetty, ja ne ovat sinkittyjä
• Tolpat eivät ole kallistuneet langan kiristämisen jälkeen, varsinkaan kulmissa ja päissä
• Lanka on tasaisesti kireällä eikä roiku tolppien välissä
• Langan terävät päät on taivutettu tai suojattu, eikä mikään törrötä kulkureitille
• Lanka ei ulotu naapurin tontin tai kävelytien ylle, ellei siitä ole sovittu
• Aidan ympäristöön ei ole jäänyt langanpätkiä tai muuta terävää jätettä