Aitatolpan asennus, korkeus enintään 3,8 m

Hinnastoissa tolpan korkeudella tarkoitetaan yleensä tolpan kokonaispituutta, ei aidan korkeutta maanpinnasta. Osa tolpasta on maassa betonivalun sisällä. Kun tolppa on 3,8 metriä pitkä, maanpinnan yläpuolelle jää yleensä noin 2,7 tai 2,8 metriä, syvemmässä perustuksessa vähemmän. Kysy urakoitsijalta ennen tilaamista, kumpaa korkeutta hän tarkoittaa, koska metrin ero muuttaa koko suunnitelman.

Tyypillisiä tilanteita, joissa tämä vaihtoehto on järkevä:

• Verkkoaita urheilukentän, tenniskentän tai koulun pihan ympärillä, jossa pallo ei saa lentää yli
• Palloverkko maalin takana tai tien vieressä suojaamassa ympäristöä
• Korkea aita vilkkaan tien tai naapurin puolelle, kun omistaja haluaa näkösuojaa ja verkkoon tulee kangas
• Aita, jossa on kaksi verkkoriviä päällekkäin tai piikkilankajatke, esimerkiksi varastoilla ja yritysten pihoilla
• Porttitolpat, joihin kiinnitetään portti, käyntiportti tai porttiautomatiikka ja jotka siksi ankkuroidaan syvemmälle kuin muut tolpat

Jos aidan korkeus maanpinnasta on enintään kaksi metriä, pitkä tolppa vain kasvattaa perustusta ja materiaalimäärää turhaan. Silloin matalampi vaihtoehto riittää.

Ensisilmäyksellä kaikki kolme hinnaston kohtaa ovat samaa työtä: tolppa nostetaan kuoppaan ja valetaan betoniin. Ero on voimissa, jotka tolpan pitää kestää, ja ne kasvavat korkeuden myötä nopeammin kuin moni arvaa. Tuuli painaa koko aidan pintaa, ja mitä korkeammalle tolppa nousee maasta, sitä pidemmällä vivulla se vääntää perustustaan.

• Tolppa enintään 2,4 m: tavallinen pihan verkko- tai elementtiaita, korkeus noin puolitoista tai kaksi metriä. Perustus on pienempi, ja kokenut asentaja hoitaa työn apulaisen kanssa maasta käsin ilman tikkaita.
• Tolppa enintään 2,7 m: noin kahden metrin aita varalla, esimerkiksi jatkeella tai rinteessä, jossa korkeuksia pitää tasata. Perustukselta vaaditaan enemmän, mutta työtapa pysyy samana.
• Tolppa enintään 3,8 m: lähes kolmen metrin aita. Perustus on syvempi ja leveämpi, tolppa jäykempi, tuentoja tarvitaan useammin ja tolppaväli on lyhyempi. Asennukseen tarvitaan vähintään kaksi ihmistä, tikkaat yläpään tarkistamiseen ja väliaikainen tuenta siksi aikaa, kun betoni kovettuu.

Käytännössä 3,8 metrin tolppa ei ole vain vähän pidempi tolppa. Se on painavampi ja hankalampi käsitellä. Jokainen poikkeama pystysuorasta näkyy yläpäässä selvästi, ja perustuksen virhe kallistaa koko aitakentän. Siksi tässä vaihtoehdossa yksi tolppa vie enemmän aikaa ja betonia kuin matalammissa.

Millainen tolppa

Korkeassa aidassa ratkaisee profiilin jäykkyys. Ohut pyöreä tolppa, joka kestää kahden metrin aidassa hyvin, alkaa taipua, kun aita on lähes kolme metriä korkea ja siinä on kangas tuulessa.

• Pyöreät terästolpat ovat verkkoaidoissa yleisimpiä. Ne ovat sinkittyjä ja usein muovipinnoitettuja. Korkeaan aitaan valitaan suurempi halkaisija ja paksumpi seinämä, yleensä järjestelmän valmistajan suosituksen mukaan.
• Suorakaide- ja neliöputket ovat jäykempiä yhteen suuntaan. Suorakaideputken pidempi sivu käännetään poikittain aitaan nähden, jolloin se vastustaa tuulta paremmin.
• Elementtiaitojen tolppia käytetään tällä korkeudella harvemmin, koska elementit ovat yleensä matalampia. Jos elementtejä asennetaan päällekkäin, toimi valmistajan ohjeen mukaan.
• Puutolpat ovat tällä pituudella raskaita ja lahoavat maassa. Jos haluat puuta, tolppa kannattaa kiinnittää teräksiseen tolppakenkään maanpinnan yläpuolelle, ei suoraan betoniin.
• Betonitolpat ovat erittäin painavia, eikä lähes kolme metriä maasta nousevaa betonitolppaa nosteta paikalleen ilman konetta.

Betoniperustus maahan

Yleisin tapa on oma betoniperustus jokaiselle tolpalle. Suomessa tärkein kysymys on routa. Roudan syvyys vaihtelee paljon paikkakunnan, maalajin ja lumipeitteen mukaan, ja pohjoisessa routa ulottuu syvemmälle kuin etelässä. Korkean tolpan kuoppa kaivetaan siksi yleensä noin metrin syvyyteen tai syvemmälle, ja kuopan leveys on tavallisesti vähintään 30 cm. Kulma- ja porttitolpissa perustus on suurempi. Kuopan pohjalle tulee muutaman sentin kerros soraa tai mursketta, jotta vesi pääsee valumaan pois.

Routivassa maassa, kuten savessa ja siltissä, pelkkä syvyys ei aina riitä. Routa voi tarttua valun kylkeen ja nostaa tolppaa. Siksi valun ympärys täytetään usein routimattomalla soralla tai murskeella, ja valun kylkien pitää olla sileät ja mieluummin hieman kapenevat ylöspäin. Joskus käytetään myös routaeristystä tai valmiita perustusratkaisuja. Betoniksi sopii ulkokäyttöön tarkoitettu betoni valmistajan ohjeen mukaan, joko paikalla sekoitettuna tai betoniautolla tuotuna, kun tolppia on paljon. Kuivabetoni säkeissä on kätevää, mutta syviin perustuksiin sitä kuluu paljon, ja se pitää sekoittaa ja tiivistää huolella.

Tolppa muurin tai sokkelin sisällä

Jos aita seisoo valuharkoista muuratun matalan muurin päällä, tolppa valetaan harkkojen onteloihin tai niiden alla olevaan perustukseen. Korkeassa tolpassa ei riitä, että se on upotettu pelkkään harkkoon. Sen pitää ulottua perustukseen asti, muuten tuuli vääntää ylintä harkkoriviä ja voi halkaista sen.

Kiinnityslevy ja maaruuvit

Tolpan, jossa on hitsattu kiinnityslevy, voi pultata valmiiseen betoniin, esimerkiksi muuriin. Lähes kolmen metrin korkeudella kiinnikkeisiin kohdistuu kuitenkin suuria voimia, ja ratkaisun pitäisi arvioida rakennesuunnittelija tai vähintään järjestelmän valmistaja. Maaruuvit ovat nopeita ja toimivat ilman betonia. Korkeassa aidassa, jossa on kangas, niiden kantavuus riippuu maaperästä, ja valmistajan pitää vahvistaa se. Ruuvin pituuden pitää myös riittää routaa vastaan.

Suurin osa korkeiden tolppien ongelmista ei synny valuvaiheessa vaan jo ennen sitä. Tarkista nämä asiat ennen kuin työt alkavat:

• Tontin raja. Jos aita tulee rajalle, varmista rajamerkkien sijainti. Valettua kolmimetristä tolppaa on paljon työläämpi siirtää kuin matalaa. Sovi aidan paikasta myös naapurin kanssa ajoissa.
• Maakaapelit ja putket. Selvitä sähkö-, vesi-, viemäri-, tietoliikenne- ja mahdolliset kaasulinjat ennen kaivamista. Johtotiedot saa verkonhaltijoilta, ja kaapelinäyttö kannattaa tilata. Metrin syvyinen kuoppa voi osua kaapeliin tai putkeen.
• Taloyhtiö. Jos aita tulee taloyhtiön pihalle, aidasta päättää yhtiö. Ota yhteyttä isännöitsijään ennen kuin tilaat työn, ja hoida tarvittaessa muutostyöilmoitus yhtiölle.
• Kulku. Tolpat ovat pitkiä, joten ne pitää tuoda ja varastoida aitalinjan viereen. Jos kuopat porataan maakairalla tai kaivetaan minikaivinkoneella, koneen pitää päästä aidan luo.
• Kaapelien suojaputket. Jos suunnittelet porttiautomatiikkaa, valaistusta tai ovikelloa, suojaputkien pitää olla maassa ennen valua. Kytkennät tekee aina rekisteröity sähköurakoitsija.
• Vanha aita. Vanhojen tolppien ja niiden betoniperustusten poisto on oma työnsä. Sovi etukäteen, kuka sen tekee ja minne jätteet viedään.

Työmaalla edetään yleensä näin. Ensin aitalinjalle pingotetaan linja ja tolppien paikat merkitään. Korkeassa aidassa tolppaväli on lyhyempi kuin matalassa, usein noin kaksi tai kaksi ja puoli metriä, järjestelmän ja mahdollisen kankaan mukaan. Ensimmäisenä asennetaan kulma-, pää- ja porttitolpat, koska muut tolpat linjataan niiden mukaan.

Kuopat kaivetaan käsin, porataan maakairalla tai kaivetaan koneella. Pohjalle tulee sora- tai murskekerros. Tolppa nostetaan kuoppaan ja tuetaan alta oikeaan korkeuteen. Kolmimetrisen tolpan korkeus tarkistetaan kulmatolppien yläpäiden väliin pingotetusta linjasta tai vaaituskojeella, ei maanpinnasta, koska maanpinta on harvoin tasainen.

Sitten tulee tärkein vaihe: luotisuoruus. Tolppa tarkistetaan vesivaa'alla kahteen suuntaan, aidan suuntaan ja poikittain. Tällä pituudella kannattaa käyttää pitkää vesivaakaa tai luotilankaa, sillä lyhyt vaaka ei näytä poikkeamaa, joka yläpäässä on senttejä. Tolppa tuetaan kahdella tai kolmella maahan iskettävällä rimalla, jotta se ei liiku valun ja kovettumisen aikana.

Betoni valetaan kerroksittain ja tiivistetään sauvalla tai survomalla, jotta valuun ei jää onteloita. Pystysuoruus tarkistetaan valun aikana uudelleen, koska betoni työntää tolppaa helposti sivuun. Valun yläpinta muotoillaan loivasti tolpasta poispäin viettäväksi, jotta vesi valuu pois eikä jää seisomaan teräksen viereen. Valu ei kuitenkaan saa levitä maanpinnan alla ylöspäin, koska leveä yläosa antaa roudalle otteen.

Korkeaan aitaan kuuluvat myös vinotuet. Niitä asennetaan kulmiin, pää- ja porttitolppiin, suunnanmuutoksiin ja pitkillä osuuksilla myös väliin, järjestelmästä riippuen esimerkiksi noin 25 metrin välein. Vinotuella on oma pieni perustuksensa, ja se kiinnitetään tolppaan pannalla tai pultilla. Kolmimetrisessä aidassa kulmatolppa kannattaa yleensä tukea molempiin suuntiin.

Sama tolppa voi yhdellä tontilla viedä puolet vähemmän aikaa kuin toisella. Työtä helpottavat tasainen maasto, pehmeä kivetön maa, hyvä kulku maakairalle ja selvästi merkitty raja. Apua on myös siitä, että tolpat on tuotu valmiiksi paikalle ja betonin voi sekoittaa aitalinjan vieressä.

Työtä vaikeuttavat puolestaan:

• Kivinen moreeni tai kallio, jossa kaira ei riitä ja tarvitaan piikkausta tai raskaampaa kalustoa
• Raskas savi, joka tarttuu työkaluihin ja jossa vesi jää sateella kuoppaan
• Korkea pohjavesi, jolloin kuoppa täyttyy vedellä ja betoni pitää valaa varovasti
• Rinne, jossa tolppien korkeuksia porrastetaan ja vinotuet ovat eri pituisia
• Puiden juuret, vanhat perustukset ja vanhan aidan jäänteet
• Kaapelit ja putket aitalinjalla, jolloin kaivetaan käsin ja hitaasti
• Ahdas kulku, jolloin pitkät tolpat kannetaan käsin kaukaa

Korkeissa tolpissa myös sää vaikuttaa. Kovalla tuulella kolmimetristä tolppaa on vaikea pitää pystysuorassa, ja tuore betoni voi liikkua sen alla. Pakkasella ei pidä valaa, ellei betonin valmistaja ohjeista toisin. Roudassa olevaan maahan ei myöskään valeta.

Enintään 3,8 metrin tolpan voi asentaa itse, jos sinulla on taitoa ja vähintään yksi apulainen. Yksin et pysty asentamaan tällaista tolppaa, koska se on pitkä ja painava, ja kaatuessaan se voi vahingoittaa ihmistä. Selvitä kaapelit ja putket ennen kaivamista. Jos osut kaivaessasi kaasuputkeen ja haistat kaasua, poistu paikalta heti, älä käytä avotulta tai sähkölaitteita ja soita 112. Jos osut kaapeliin, keskeytä työ ja ota yhteyttä verkonhaltijaan.

1. Tarkista tontin raja ja kaapelien sekä putkien sijainti.
2. Pingota linja aitalinjalle ja merkitse kulma- ja välitolppien paikat.
3. Kaiva kuopat noin metrin syvyyteen tai paikkakunnan routasyvyyden mukaan ja vähintään 30 cm leveiksi, kulma- ja porttitolpille leveämmiksi.
4. Levitä kuopan pohjalle sora- tai murskekerros ja tiivistä se.
5. Sulje tolpan yläpää hatulla, jotta putkeen ei pääse vettä.
6. Nosta tolppa kuoppaan kahdestaan, säädä korkeus linjan mukaan ja tue tolppa alta.
7. Tarkista pystysuoruus kahteen suuntaan pitkällä vesivaa'alla ja tue tolppa rimoilla.
8. Sekoita betoni valmistajan ohjeen mukaan ja valele se kerroksittain tiivistäen.
9. Tarkista pystysuoruus ja korkeus useaan kertaan valun aikana.
10. Muotoile valun yläpinta viettämään tolpasta poispäin ja täytä ympärys routimattomalla soralla.
11. Anna betonin kovettua ja kastele sitä lämpimällä säällä ensimmäisinä päivinä. Jätä tuet paikalleen.
12. Asenna vinotuet ja kiristä verkko vasta, kun betoni on kovettunut riittävästi.

Kun tarkistat tolpan yläpäätä tikkailta, käytä tukevia tikkaita ja pyydä toista ihmistä pitämään niistä kiinni. Jos aitaan tulee porttiautomatiikka tai valaistus, jätä sähkötyöt rekisteröidylle sähköurakoitsijalle.

Korkeissa tolpissa virheet eivät jää piiloon. Se, mikä matalassa aidassa menee huomaamatta, näkyy täällä ensimmäisen talven tai ensimmäisen myrskyn jälkeen.

• Liian matala perustus. Tolppa kallistuu ajan mittaan vallitsevan tuulen suuntaan, ja routa nostaa sitä. Kolmimetrisessä aidassa kallistus näkyy jo kadulle.
• Routa tarttuu valuun. Jos valu levenee ylöspäin tai ympärillä on routivaa savea, routa nostaa tolppaa joka talvi vähän lisää, eikä se aina laskeudu takaisin. Aitalinjaan syntyy epätasaisia hyppyjä.
• Liian kapea kuoppa. Jos kuoppa on vain vähän tolppaa leveämpi, betonista tulee ohut kuori, ja tolppa taipuu sen sisällä kuin putkessa.
• Valu ilman kallistusta. Tolpan ympärille syntyy kuoppa, johon vesi jää seisomaan. Teräs ruostuu tyvestä nopeammin, ja pakkanen voi rikkoa betonin.
• Avoin yläpää. Vesi valuu putkeen, jäätyy talvella ja voi halkaista tolpan. Hattu on pieni asia, mutta tärkeä.
• Puuttuvat tai heikot vinotuet. Kulmatolpat taipuvat sisäänpäin, kun verkko kiristetään, ja verkko löystyy.
• Verkko kiristetään liian aikaisin. Tuore betoni ei kestä kiristyslankojen vetoa, ja tolppa liikkuu. Verkko kiristetään yleensä aikaisintaan muutaman päivän päästä, sään mukaan myöhemminkin.
• Kangas ilman mitoitusta. Omistaja ripustaa aitaan jälkikäteen varjokankaan, jota alkuperäinen suunnitelma ei huomioinut. Aita alkaa toimia purjeen tavoin, ja tolpat kallistuvat. Talvella kankaaseen kertyvä lumi ja huurre lisäävät kuormaa.
• Vaurioitunut sinkitys. Kun tolppaa lyhennetään, teräs paljastuu. Ilman sinkkimaalikorjausta leikkauskohta alkaa ruostua.

Yhteen tolppaan kuluva aika riippuu ennen kaikkea maaperästä ja kulusta. Pehmeään maahan kairalla tolppia ehtii asentaa päivässä selvästi enemmän kuin kiviseen rinteeseen käsin kaivaen. Kulma- ja porttitolpat vievät enemmän aikaa, koska niiden perustukset ovat suurempia, niissä on vinotuet ja niiden linjaaminen on vaativampaa.

Betoni tarvitsee aikaa. Tolppaa ei pidä kuormittaa ensimmäisinä päivinä valun jälkeen, ja tukien pitää olla paikallaan. Verkko, kiristyslangat ja kangas asennetaan yleensä vasta noin viikon kuluttua, viileällä säällä myöhemmin. Täyden lujuutensa betoni saavuttaa yleensä noin neljässä viikossa. Raskas portti tai automatiikka kannattaa ripustaa vasta, kun betoni on kovettunut riittävästi, portin toimittajan ohjeen mukaan.

Tolppien jälkeen asennetaan verkko tai palloverkko ja mahdollinen portti automatiikkoineen. Sovi järjestys ennalta, jotta verkon asentaja ei tule ennen kuin betoni on kovettunut ja jotta sähköurakoitsija on paikalla, kun suojaputket asennetaan.

Tarkista tolpat ennen verkon asennusta, kun kaikki näkyy hyvin ja mahdollinen korjaus on helppo tehdä. Katso tolpparivin päästä pitkin linjaa: yläpäiden pitäisi muodostaa tasainen viiva ja tolppien seistä samassa linjassa. Tarkista pystysuoruus pitkällä vesivaa'alla muutamasta satunnaisesta tolpasta. Käy vastaanotossa läpi tämä lista:

• Tolpat ovat sovituilla paikoilla ja linjassa
• Yläpäät ovat samalla korkeudella tai seuraavat rinnettä tasaisesti
• Pystysuoruus on kunnossa molempiin suuntiin myös kulma- ja porttitolpissa
• Tolppavälit vastaavat sopimusta ja aitajärjestelmää
• Perustukset ovat sovitun syvyisiä ja levyisiä, ja valusta on mielellään valokuvat
• Valun yläpinta viettää tolpasta poispäin, eikä vesi jää seisomaan tyveen
• Vinotuet on asennettu kulmiin, päihin, portin viereen ja suunnanmuutoksiin
• Tolpissa on hatut ja leikkauskohtien pintasuojaus on korjattu
• Kaapelien suojaputket ovat suunnitelluilla paikoilla
• Tolpat eivät liiku, kun niitä työntää käsin yläpäästä
• Ympäristö on siivottu ja kaivumaat viety pois tai levitetty sovitusti