Betoniaidan asennus enintään 1,8 m

Enintään 1,8 metrin aita on tavallinen ratkaisu omakotitaloissa ja pihoilla. Se peittää näkymän jalkakäytävältä ja rajaa tontin selvästi, mutta ei näytä linnoitukselta.

Joskus aidalta halutaan enemmän korkeutta, esimerkiksi vilkkaan tien varrella tai jos naapurin tontti on korkeammalla. Silloin aita ottaa tuulta vastaan selvästi suuremmalla pinnalla. Tolpat ovat järeämpiä ja usein raudoitettuja, ja perustuksista tulee syvempiä ja leveämpiä. Painavimpien elementtien nostoon tarvitaan usein koneita. Mitä korkeampi aita, sitä vähemmän kannattaa säästää perustuksista tai tolppien määrästä.

Korkeuden lisäksi elementtejä on eri näköisiä: sileitä sekä kiveä, tiiltä tai puuta jäljitteleviä. Koristeltu pinta ei muuta asennustapaa. Sitä on kuitenkin käsiteltävä varovammin, jotta reunat eivät lohkeile.

1. Merkitä aidan linja tontin rajojen mukaan, lyödä paalut maahan ja pingottaa linjanaru.
2. Mitata tolppien paikat tarkasti juuri tämän aitajärjestelmän elementtien pituuden mukaan.
3. Selvittää maakaapelit ja putket kaapelinäytöllä ennen kaivamista.
4. Kaivaa perustuskuopat ja poistaa vanha aita perustuksineen.
5. Valaa tolpat betoniin, oikaista ne vesivaa'alla kahteen suuntaan ja tukea paikalleen.
6. Lisätä kulmiin ja päätyihin tuet tai vahvistukset valmistajan ohjeen mukaan.
7. Antaa betonin kovettua, kunnes se on riittävän lujaa.
8. Laskea elementit tolppien uriin alhaalta ylöspäin ja tarkistaa suoruus jokaisen elementin jälkeen.
9. Asentaa tolppien hatut, täyttää ja tiivistää maa tolppien ympäriltä ja viimeistellä pihan pinta.

Miksi elementtejä ei voi asentaa heti valun jälkeen? Tuore betoni ei vielä kestä elementtien painoa eikä sivuttaista painetta. Tolppa voi liikahtaa, ja koko osuudesta tulee vino. Odotusajan määräävät valmistajan ohje ja sää. Kylmällä betoni kovettuu hitaammin, ja pakkasella valamiseen tarvitaan omat keinonsa.

Suomessa routa on aidan suurin vihollinen. Routa ulottuu alueesta, maaperästä ja lumipeitteestä riippuen usein selvästi yli metrin syvyyteen. Siksi perustusten syvyys katsotaan aina aitajärjestelmän ohjeesta ja paikan olosuhteista, ei yleisestä nyrkkisäännöstä. Savi- ja silttimaa routii herkästi ja voi nostaa liian matalaa perustusta. Hyvä ratkaisu on vaihtaa tolpan ympärille routimaton täyttö, esimerkiksi soraa tai mursketta, ja huolehtia, ettei vesi jää seisomaan perustusten viereen. Märällä, kivisellä tai täyttömaalla maanrakennustyötä on tavallista enemmän.

Perustuksiin käytetään ulko-oloihin ja pakkasrasitukseen sopivaa betonia, jonka lujuusluokka valitaan valmistajan ohjeen mukaan. Betoni sekoitetaan ja tiivistetään hyvin. Tolppien on oltava aidan korkeudelle mitoitettuja. Rasitus kasvaa jokaisen elementtirivin ja tuulenpuuskan myötä.

Elementtejä valitessa kannattaa katsoa, ovatko ne pakkasenkestäviä ja huolellisesti valmistettuja. Huokoinen ja heikkolaatuinen elementti voi alkaa rapautua ja halkeilla jo muutaman talven jälkeen.

Aidan paikka kannattaa sopia ennen kaivamista. Aidan on oltava omalla tontilla. Jos et ole varma rajasta, tarkista rajamerkit tai pyydä maanmittausalan ammattilaista näyttämään raja. Naapurille kannattaa kertoa aikeista etukäteen, koska umpinainen aita voi varjostaa hänen pihaansa. Rivitalo- tai paritalotaloyhtiössä aidasta sovitaan ensin isännöitsijän kanssa.

• Tasainen ja helppopääsyinen tontti nopeuttaa työtä, koska tavaran voi purkaa suoraan aitalinjan viereen.
• Rinne tarkoittaa porrastettua asennusta, tarkempaa mittausta ja enemmän leikkaamista tai tasaamista.
• Kivinen tai märkä maaperä hidastaa kaivamista ja vaatii usein syvemmät perustukset tai salaojituksen.
• Vanha aita on purettava ja sen perustukset poistettava, muuten ne ovat uusien tiellä.
• Kallio voi muuttaa koko perustamistavan, ja tolpat joudutaan kiinnittämään poraamalla.
• Huono kulkuyhteys, kuten kapea ajoreitti tai talon takana oleva piha, pakottaa kantamaan tavaran käsin.
• Portti ja käyntiportti tarvitsevat omat, erikseen mitoitetut pylväät, jotka suunnitellaan alusta asti.

• Liian matalat perustukset: routa nostaa niitä, ja aita kallistuu muutaman talven jälkeen.
• Epätarkat tolppavälit: elementti ei mahdu uraan, tai väliin jää rako.
• Vino tolppa: virhe kertautuu pitkällä matkalla, ja linja alkaa aaltoilla.
• Kiireellä tehty asennus, jossa elementit lasketaan kovettumattoman betonin varaan.
• Vahvistamattomat kulmat, vaikka niihin kohdistuu suurin rasitus.
• Unohdettu vesi: perustusten viereen jäävä vesi rasittaa betonia pakkasella ja pehmentää maata.
• Lumen unohtaminen: kadun puolelle aurattu lumivalli painaa umpiaitaa koko talven. Aidan paikka ja tolppien mitoitus kannattaa miettiä tämän mukaan.

• Tolpat ovat pystysuorassa, ja se on tarkistettu vesivaa'alla kahteen suuntaan
• Aita pysyy yhdessä linjassa ilman aaltoilua, ja se on tarkistettu pingotetulla narulla
• Elementit istuvat urissa ilman rakoja ja korkeuseroja
• Elementeissä ei ole lohkeilleita reunoja, halkeamia eikä irronnutta pintaa
• Kulmat ja päädyt on vahvistettu, eivätkä ne liiku käsin painettaessa
• Tolppien hatut ovat paikallaan ja tukevasti kiinni
• Tolppien ympärys on täytetty ja tiivistetty, ja vesi valuu poispäin aidasta
• Aita on sovitulla paikalla tontin rajaan nähden