Verkkoaidan asennus, verkon korkeus enintään 1,4 m

Työ hinnoitellaan valmiin aidan juoksumetreinä (jm). Siihen kuuluu yleensä kiristyslankojen vetäminen ja kiristys, verkon levittäminen, sen kiristäminen kiristystangon avulla sekä sitominen lankoihin ja tolppiin. Tolppien asennus, valu tai maaruuvit, vinotuet, pohjalaudat ja portit ovat hinnastoissa yleensä omia töitään. Tarkista siis ennen tarjouksen hyväksymistä, mitä juoksumetrin hintaan sisältyy ja mitä laskutetaan erikseen.

"Enintään 1,4 m" tarkoittaa verkkoa tavallisissa rullakorkeuksissa, esimerkiksi noin 1,0 m, 1,2 m tai 1,4 m. Jos verkko asennetaan pohjalaudan päälle, koko aita on hieman korkeampi. Työn kannalta ratkaisee kuitenkin itse verkon korkeus.

NUMIQin hinnastossa on tämän työn lisäksi myös verkon asennus enintään 1,8 metrin korkeuteen sekä yli 3,0 metrin verkon asennus. Kullakin on oma sivunsa ja oma hintansa, koska työn laajuus, välineet ja riskit ovat erilaiset.

• Enintään 1,4 m: kaikki tehdään maasta käsin, ilman tikkaita. Rullat ovat kevyempiä, ja kaksi ihmistä kantaa ja kiristää ne vaivatta. Yleensä riittää kolme kiristyslankaa (ala-, keski- ja ylälanka) ja lyhyemmät tolpat. Aita ottaa vähemmän tuulta, joten päätyjen ja kulmien tuennalle tulee hieman pienemmät vaatimukset. Sopii puutarhoihin, etupihoille, tonttien väliin ja pienten eläinten aitaukseksi.
• Enintään 1,8 m: omakotitalon tavallinen ympärysaita, kun aidan yli ei saa päästä helposti. Verkko on painavampi, ylälangan kiristykseen tarvitaan jakkara tai matalat tikkaat, ja tolpat ovat pidempiä ja syvemmälle ankkuroituja. Vinotukien ja niiden kiinnitysten on kestettävä selvästi suurempi voima.
• Yli 3,0 m: pallokentät, urheilualueet ja suoja-aidat. Näissä tarvitaan järeämmät tolpat, enemmän kiristyslankoja, työskentelyä telineeltä tai nostimelta, isompi työryhmä ja huolellinen suunnittelu tuulikuorman vuoksi. Kyse on aivan eri luokan työstä.

Miten valitset? Mieti, mitä aidan pitää tehdä. Jos sen tehtävä on rajata tontti ja pysäyttää lapset, kanat tai pieni koira, enintään 1,4 metrin korkeus yleensä riittää. Isolle, hyppivälle koiralle tai jos haluat vaikeuttaa aidan yli kiipeämistä kadun puolelta, valitse enintään 1,8 metrin vaihtoehto. Usein käy niin, että matala aita tehdään ensin ja vuoden päästä huomataan, että koira hyppää sen yli. Jälkikäteen korottaminen tarkoittaa uusia tolppia, joten korkeus kannattaa miettiä valmiiksi.

Tontin raja ja naapuri

Rajalle tuleva aita rakennetaan oikealle rajalle, ei vanhan aidan tai "näin se on aina ollut" -periaatteen mukaan. Etsi rajamerkit maastosta ja varmista, että aitalinja kulkee niiden mukaan. Jos raja on epäselvä, selvitä asia ennen kuin tolpat menevät maahan. Yhteisestä aidasta kannattaa sopia naapurin kanssa etukäteen: kuka maksaa, kummalle puolelle tolpat tulevat ja kuka aitaa huoltaa. Yhteisellä pihalla, esimerkiksi rivitaloyhtiössä, keskustele ensin isännöitsijän tai hallituksen kanssa. Monissa taloyhtiöissä aidan kaltaisista muutoksista tehdään muutostyöilmoitus taloyhtiölle.

Tolpat, routa ja kovettuminen

Verkko asennetaan valmiisiin tolppiin. Niiden on oltava linjassa, pystysuorassa ja tukevasti ankkuroituna. Suomessa routa on aitatolppien suurin vihollinen: jos tolppa on liian matalalla tai valun ympärillä on routivaa maata, routa nostaa tolppaa talven aikana ja aita vinoutuu keväällä. Siksi tolpat valetaan riittävän syvälle, routimattoman täytön kanssa, tai asennetaan maaruuveilla valmistajan ohjeen mukaan.

Valettu betoni tarvitsee aikaa. Lankoja kiristetään yleensä vasta muutaman päivän päästä, kun betoni on kovettunut riittävästi. Viileällä säällä ja valmistajan ohjeen mukaan odotus voi olla jopa viikko. Pakkasella ei valeta ilman erityistoimia. Jos kiristät liian aikaisin, päätytolpat kallistuvat ja aita löystyy.

Lisäksi valmiina pitää olla:

• aitalinjan vierus raivattuna pensaista, rikkaruohoista ja vanhasta verkosta,
• päätyjen, kulmien ja porttien tolppien vinotuet asennettuina,
• pohjalaudat tai kaivuueste paikoillaan, jos aitaan sellainen tulee,
• tarvikkeet paikan päällä: verkko, kiristyslangat, kiristimet, kiristystangot ja sidelanka,
• esteetön kulku rullien kanssa koko aidan matkalta.

Punottu aitaverkko

Yleisin tyyppi. Langat on punottu vinoneliön muotoisiksi silmiksi, yleensä noin 50 mm:n silmäkoolla. Verkko on joustava, myötäilee hyvin loivasti kumpuilevaa maastoa ja kiristyy siististi. Sitä saa sinkittynä tai muovipinnoitettuna, tavallisimmin vihreänä tai antrasiitinharmaana. Muovipinnoitettu kestää pidempään, kunhan pinnoite ei vaurioidu asennuksessa. Matalaan aitaan valitaan usein ohuempi lanka, ja puutarha-aidaksi se yleensä riittää.

Hitsattu verkko rullassa

Langat on hitsattu yhteen risteyskohdista, silmät ovat suorakulmaisia. Verkko on jäykempi ja taipuu vähemmän, mutta myötäilee maastoa huonommin ja on vaikeampi kiristää täysin tasaiseksi. Se sopii tasaiselle maalle ja sinne, missä haluat pienemmät silmät, esimerkiksi kanojen tai pikkueläinten aitaukseen.

Solmittu verkko (riista- tai lammasverkko)

Käytetään puutarhoissa, laitumilla ja eläinaitauksissa. Silmät ovat alhaalla tiheämmät ja ylhäällä harvemmat. Tavallisella kotipihalla se on poikkeus, mutta pitkillä osuuksilla avoimessa maastossa se on järkevä valinta, esimerkiksi suojaamaan istutuksia jäniksiltä.

Tarvikkeet, jotka ratkaisevat laadun

• Kiristyslangat: enintään 1,4 metrin verkossa yleensä kolme. Ne kantavat verkon, joten niiden on oltava verkon lankaa paksumpia ja samaa pintakäsittelyä.
• Kiristimet: räikkä- tai ruuvikiristimet päätyihin ja kulmiin. Niillä lankaa voi kiristää myöhemminkin.
• Kiristystanko: pujotetaan verkon reunasilmien läpi ja kiinnitetään päätytolppaan, jolloin voima jakautuu koko korkeudelle.
• Sidelanka tai sidekiinnikkeet: yhdistävät verkon kiristyslankoihin. Niiden on oltava samaa materiaalia, ettei ne ruostu verkkoa aiemmin.
• Vinotuet: pääty- ja kulmatolppiin sekä pitkillä suorilla osuuksilla välillekin, yleensä noin 20 ja 25 metrin välein.

Tavallisessa puutarha-aidassa työ etenee suunnilleen näin:

1. Tolppien tarkistus. Asentajat tarkistavat tolppien linjan, pystysuoruuden ja tukevuuden. Vino tai heiluva tolppa korjataan ennen kiristystä, ei sen jälkeen.
2. Kiristyslankojen vetäminen. Langat vedetään päätytolpalta seuraavalle pääty- tai kulmatolpalle. Alalanka kulkee aivan maan tai pohjalaudan yläpuolella, ylälanka muutama senttimetri verkon yläreunan alapuolella ja keskilanka suunnilleen puolivälissä. Välitolpilla langat ripustetaan pidikkeisiin tai sidotaan.
3. Lankojen kiristys. Langat kiristetään kiristimillä, ensin ylälanka, sitten ala- ja keskilanka. Tavoitteena on tiukka, mutta ei äärimmilleen kireä lanka. Liiallinen voima taivuttaa päätytolpat hyvistä vinotuista huolimatta.
4. Verkon alkupään kiinnitys. Kiristystanko pujotetaan ensimmäisen silmärivin läpi ja kiinnitetään päätytolppaan koko korkeudelta.
5. Levitys ja esikiristys. Verkko levitetään aidan suuntaan lankoja vasten. Toisessa päässä se esikiristetään käsin tai väliaikaisen tangon ja kiristysliinan avulla, jotta se ei aaltoile.
6. Sidonta lankoihin. Verkko sidotaan ylälankaan vähintään jokaisella välitolpalla ja niiden välissä tasaisin välein, sen jälkeen keski- ja alalankaan.
7. Rullien jatkaminen. Jos rulla loppuu, seuraava liitetään punomalla reunalanka molempien rullien silmien läpi. Näin sauma ei näy eikä siitä tule heikkoa kohtaa.
8. Päättäminen ja jälkikiristys. Osuuden päässä verkko katkaistaan, toinen kiristystanko asennetaan ja koko kenttä kiristetään vielä kerran. Katkaistut langanpäät taivutetaan sisäänpäin, ettei kukaan satuta itseään.

Kahden hengen ryhmä ehtii tasaisella maalla ja valmiilla tolpilla yleensä kymmeniä metrejä aitaa päivässä. Aikaa kuluu enemmän, jos kulmia ja portteja on paljon, maasto viettää tai aita liitetään olemassa olevaan aitaan. Matalassa verkossa tikkaiden siirtely jää pois, joten työ etenee nopeammin kuin korkeammissa vaihtoehdoissa.

Juoksumetrin hintaan vaikuttaa eniten se, kuinka monta hankalaa kohtaa aidassa on ja miten sen luo pääsee. Työtä helpottavat:

• tasainen maa ja pitkät suorat osuudet ilman katkoja,
• tarkasti linjassa olevat tolpat, joiden valu on ehtinyt kovettua,
• vapaa kaista aidan vierellä,
• tarvikkeet valmiiksi paikan päällä.

Työtä taas vaikeuttavat:

• rinne, maaston taitteet ja portaat, joissa verkkoa pitää sovittaa,
• monet kulmat, portit ja lyhyet osuudet, joissa päätyjen kiinnitys toistuu,
• tiheä kasvillisuus, pensasaita tai kivet aivan tolppien vieressä,
• vanhan verkon ja lankojen purku, jos se kuuluu urakkaan,
• liittäminen naapurin aitaan, muuriin tai sokkeliin.

Rinteessä matala verkko kulkee yleensä maaston suuntaisesti. Punottu verkko kestää tämän hyvin, hitsattu huonommin, joten rinteeseen kannattaa valita punottu. Mieti myös talvea: kadun varressa auran heittämä lumi painaa matalaa aitaa voimakkaasti. Jos lumivalli kasautuu aitaa vasten joka talvi, verkon kannattaa olla hyvin sidottu kaikkiin lankoihin, ja tolppien tuenta on syytä tehdä huolella.

• Kiristys liian pian valun jälkeen: päätytolpat kallistuvat kentän puolelle, langat löystyvät ja verkko alkaa roikkua muutamassa viikossa.
• Puuttuvat tai heikot vinotuet: kulmatolppa kiertyy ja aita aaltoilee kulmassa. Korjaus tarkoittaa, että verkko irrotetaan ja kiristetään uudelleen.
• Liian matala tolpan ankkurointi: routa nostaa tolppia epätasaisesti, ja keväällä yläreuna on mutkalla. Vika ei korjaannu kiristämällä.
• Verkko sidottu vain tolppiin: tolppien väliin syntyy pullistumia, verkko pullottaa ja painuu pysyvästi, kun siihen nojataan tai lunta kasautuu vasten.
• Vaurioitunut muovipinnoite: kovakourainen pihtien käyttö hiertää pinnoitteen rikki, lanka alkaa ruostua ja ruostetäplät näkyvät muutamassa vuodessa.
• Eri metallien yhdistäminen: tavallinen musta lanka sinkityssä verkossa ruostuu ja värjää ympäristön.
• Rako maan rajassa: jos alalanka on liian korkealla, koira tai kettu kaivaa alitse. Ratkaisu on pohjalauta, kaivuueste tai matalammalle vedetty alalanka.
• Väärin jatketut rullat: limitys punomisen sijaan näkyy, ja kohta aukeaa ajan mittaan.

Enintään 1,4 metrin verkko on työ, josta kätevä kotiremontoija selviää itsekin. Työ tehdään maasta käsin ilman tikkaita, ja apulaisen kanssa se etenee nopeasti. Tarvitset työkäsineet, pihdit, sivuleikkurit, kiristimet ja mieluiten väliaikaisen tangon ja liinan verkon esikiristykseen. Varo ponnahtavia langanpäitä ja käytä suojalaseja kiristäessäsi. Jos aiot kaivaa kuoppia uusille tolpille, pyydä ensin kaapelinäyttö, jotta tiedät, missä maakaapelit ja putket kulkevat. Pihavalaistuksen tai muun sähkökaapelin siirto kuuluu aina rekisteröidylle sähköurakoitsijalle. Jos haistat kaasua tai epäilet putkivauriota, poistu paikalta ja soita 112.

1. Tarkista, että tolpat ovat pystysuorassa ja linjassa ja että valu on kovettunut riittävästi.
2. Raivaa aitalinjan vierus kasveista ja vanhoista langoista.
3. Kiinnitä kiristimet pääty- ja kulmatolppiin ala-, keski- ja ylälangan korkeudelle.
4. Vedä kiristyslangat, ripusta ne välitolppiin ja kiristä kevyesti.
5. Kiristä langat kiristimillä ylälangasta aloittaen ja seuraa koko ajan, etteivät päätytolpat liiku.
6. Pujota kiristystanko verkon reunasilmien läpi ja kiinnitä se päätytolppaan.
7. Levitä verkko lankojen suuntaisesti ja esikiristä se osuuden päässä aputangon avulla.
8. Sido verkko ensin ylälankaan, sitten keski- ja alalankaan tasaisin välein.
9. Jatka rullat punomalla reunalanka molempien rullien silmien läpi.
10. Katkaise verkko osuuden päässä, asenna toinen kiristystanko ja kiristä kenttä.
11. Taivuta katkaistut langanpäät sisäänpäin ja tarkista kireys koko matkalta.

Muutaman viikon päästä, kun materiaali on "asettunut", lankoja kannattaa kiristää kiristimistä hieman. Sama tarkistus on hyvä tehdä joka kevät roudan sulettua.

Kävele valmis aita koko matkalta läpi, mieluiten päivänvalossa. Katso sitä sivulta linjan suuntaisesti, niin aaltoilu näkyy parhaiten. Paina verkkoa kevyesti kentän keskeltä: sen pitää joustaa ja palata takaisin, ei jäädä painumaan.

• verkko on tasaisesti kireä, ilman aaltoja ja pullistumia tolppien välissä,
• verkon yläreuna on suorassa linjassa tai myötäilee maastoa tasaisesti,
• pääty- ja kulmatolpat ovat pystysuorassa ja vinotuet tukevat,
• verkko on sidottu kaikkiin kolmeen kiristyslankaan tasaisin välein,
• kiristystangot on kiinnitetty verkon koko korkeudelta,
• rullien jatkokset on punottu eivätkä erotu heikkoina kohtina,
• verkon ja lankojen muovipinnoite on ehjä,
• sidontamateriaali on samaa metallia kuin verkko,
• maan rajassa ei ole rakoa, josta pääsisi ali,
• langanpäät on taivutettu eikä niitä törrötä missään,
• ympäristö on siivottu ja lankajätteet viety pois.